Changri-La – Käsin rakennettu elämä

Mitä pahaa me ollaan tehty edellisessä elämässä? Kylläpä elämä taas näyttää, kuka määrää. Ja tällä kertaa se ei ole me. Oltiin juuri päästy siihen pisteeseen, että kylpyhuoneen viimeinen lista napsahti paikalleen ja voitiin huokaista helpotuksesta.  Se oli siinä!  Remontti valmis. Seuraavan kerran olisi tarkoitus päivittää kylppäri ehkä kahdenkymmenen vuoden päästä – sitten kun lapset on aikuisia ja meillä on aikaa, rahaa ja hermoja. Tai niin ainakin luultiin. Sitten tuli keskiviikko. Ihan tavallinen lista-asennusilta. Olin laittamassa viimeisiä listoja kylpyhuoneeseen, kun silmäkulmassa huomasin jotain outoa pesukoneen takana. Märkä kohta. "Ei hemmetti..." Pesukone irti. Lattia tuntuu kostealta. Ja siitä alkoikin tutun tuoksuinen kierros: – Tyhjennä kodinhoitohuone – Lattia auki – Tutki – Panikoi – Soita Miijalle – Kiroile hiljaa lasten kuullen Hetken jo hengitettiin helpotuksesta – kyseessä voisi olla vain pieni vuoto. Mutta ei. Villoja purkaessa vastaan tuli märkä kohta my...

Mutaa silmissä ja unelmia sydämessä! Jos joku olisi vuosi sitten sanonut, että meillä on kesäkuun alussa oma jalkapallokenttä, sauna viimeistelyä vaille valmis, marjapensaat marssitettu omalle rivilleen kuin paraatissa ja terassi niin pitkällä, että kahvikupin voi jo asetella tulevan auringonlaskun suuntaan… niin olisin naurahtanut ja jatkanut rännikaadon korjausta. Mutta nyt – kyllä vain – ollaan siinä pisteessä, että  jotain tapahtuu ! Ja tapahtuu vielä ihan omin käsin, selkä vääränä ja muta otsassa. ⚽️ Pihalle potkittiin unelma Meidän tuleva jalkapallokenttä ei ehkä ole vielä Wembleyn veroinen, mutta kyllä siihen saa kohta ensimmäisen pihafinaalin pelattua. Pohjat on tehty – ja siihen meni aikaa, hikeä ja pari kirosanaa, jotka kaikuvat vieläkin naapurin pensaassa. Lapset olivat jo viivottimella mittaamassa kulmalippujen paikkoja ja haaveilemassa omista fanikatsomoista. (Ja minä puolestani haaveilin siitä, että joku muu olisi tehnyt tämän kaiken.) Mutta hei, nyt siellä on tasaine...